Käytiin Neiti Rämäpään kanssa ostoksilla.
Vaatteesta ja asusteesta ei ole pulaa,
kun on pikkusisko,
mutta Äiti on sitä mieltä, että
Ekaluokka tulee aloittaa uusissa,
mieluisissa vetimissä.
Neiti Rämäpää sai vapaat kädet.
Valitsi ruutupaidan, niittirannekkeen ja nahkarotsin.
Minä taisin aloittaa koulutaipaleen
joku ponireppu selässä, lettinauhat saparoissa.
Ajat muuttuu.
Kotiin päästyä jännitys
tai joku sellainen
sai aikaan dramaattisen kiukkukohtauksen,
joka huipentui uuvahtamiseen omaan sänkyyn.
Minun pieneni.
Rakas.
Vaatteesta ja asusteesta ei ole pulaa,
kun on pikkusisko,
mutta Äiti on sitä mieltä, että
Ekaluokka tulee aloittaa uusissa,
mieluisissa vetimissä.
Neiti Rämäpää sai vapaat kädet.
Valitsi ruutupaidan, niittirannekkeen ja nahkarotsin.
Minä taisin aloittaa koulutaipaleen
joku ponireppu selässä, lettinauhat saparoissa.
Ajat muuttuu.
Kotiin päästyä jännitys
tai joku sellainen
sai aikaan dramaattisen kiukkukohtauksen,
joka huipentui uuvahtamiseen omaan sänkyyn.
Minun pieneni.
Rakas.
****************************************************
Meillä asuu myös yksi karvainen neiti.
Tai no, näin kesäaikaan hän lähinnä
käy syömässä täällä.
Ennen kisuja oli kaksi ja aina välillä
vieläkin tulee ikävä sitä toista.
Mummon kissakaveri pääsi
autuaammille metsästysmaille tänään.
On vähän itketty sitä. Eläimet on ystäviä aina.
Kun Rämäpää nukkui sängyssään,
kisuneiti puuhasi samaa
oven ulkopuolella, viileässä rappukäytävässä.
Näissä kuvissa on hauskasti jotain samaa.
Minun silmissäni ainakin.
Meillä asuu myös yksi karvainen neiti.
Tai no, näin kesäaikaan hän lähinnä
käy syömässä täällä.
Ennen kisuja oli kaksi ja aina välillä
vieläkin tulee ikävä sitä toista.
Mummon kissakaveri pääsi
autuaammille metsästysmaille tänään.
On vähän itketty sitä. Eläimet on ystäviä aina.
Kun Rämäpää nukkui sängyssään,
kisuneiti puuhasi samaa
oven ulkopuolella, viileässä rappukäytävässä.
Näissä kuvissa on hauskasti jotain samaa.
Minun silmissäni ainakin.
****************************************************
Lopuksi lisään tähän vielä pienen toiveen:
tätä lisää!
tätä lisää!
Moikka, kävin lukemassa vanhoja postauksiasi ja huomasin ekasta, että meillä kahdella taitaa olla samat frustraation kohteet :-)
VastaaPoistaErityisesti ihailen rohkeuttasi irtisanoutua töistäsi. Minä olen pohtinut ajoittain samaa. Varsinkin silloin kun kuopus täytti 3-v ja oli pakko lähteä töihin, haikailin kotiäitiydestä, mutta en kuitenkaan uskaltautunut jättämään kokonaan työelämää. Pelkäsin etten näin nelikymmpisenä sitten enää työttömänä (vaikka se olisikin ollut oma valinta) saisi enää uudestaan töitä, sitten kun olisin siihen taas valmis.
Oletko edelleen samalla tiellä? Oletko ollut tyytyväinen päätökseesi?
Sillä samalla tiellä ollaan. Töitä en ole saanut, vielä, mutta kyllä mä aina tekemistä keksin. Oikein tyytyväinen siis olen päätökseeni - sentään siihen edes! :D
VastaaPoistaMuuten kyllä meinaa tyytymättömyys taas nostaa päätään, niistä nimenomaisista ekan postauksen seikoista johtuen. Siitä kirjoittelen lisää lähiaikoina.
Kiva kun olet käynyt lueskelemassa, toivottavasti viihdyt jatkossa!
Oma blogisi on aivan mahtava, olen suositellut kavereillenikin. Lohtua ja inspiraatiota, kiitos niistä. :)
Mustakin tuntuu, että vaikka ei olis töissä niin tekemistä kyllä riittäisi pitkäksi aikaa. Tosin jossain vaiheessa (kun ne kaikki tekemättömät työt olis tehty) alkais varmasti mieli palata jo työnteon oravanpyöräänkin. Varsinkin sitten kun nämä ruuhkavuodet pienten lasten kanssa helpottaisi.
VastaaPoista