Kukkia kaupunkiretkille

Taisin aloittaa afrikkalaisten kukkien virkkaamisen
jo vuosi sitten.
Aluksi en edes tiennyt mitä niistä tekisin.

Kasan kasvaessa lopputulos alkoi hahmottua.
Sellainen pieni laukku, johon mahtuu juuri
kalenteri, kännykkä,
avaimet ja kukkaro,
ehkä vielä pokkarikin,
ja joka otetaan mukaan,
kun lähdetään kaupungille haahuilemaan,
näyteikkunoita katselemaan,
puistonpenkillä take-away-kahvia juomaan
ja sitä pokkaria lukemaan.

Ompelin vuorinkin laukkuun
jostain vanhasta pyykkisäkistä,
joka on lojunut tarpeettomana liinavaatekaapissa.
Kaksi pientä taskua pitää kaupunkilaukussa olla,
tietenkin.
Avaimille ja puhelimelle toinen,
toisessa on kukkaron koti.

Käännettävä katu-uskottavuus

Jäin yksin kotiin.
Löysin korjattavien korista kaksi kappaletta
irtileikattuja hihoja
ja rispaantuneen&reikäisen
pennipaidan kokoa 80.

§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

Nyt on melko hieno Nuarisopipo!

Ap. suunnitelman mukaan
pennipuoli piti olla se nurja puoli,
mut toisin taitaa käydä.

Kerrankin nää pallot tuntuu pukevan minuakin!

Nesessääriä

Neiti Nelli Rämäpää on aloittanut partion.
Ensi viikolla on ensimmäinen leiri.
Kaksi yötä poissa kotoa.
Eikä kännykkää saa ottaa mukaan!
Kääk! Ikävä!

*********************

Leirireppuun pitää pakata ruokailuvälineet
selkeästi nimikoidussa kangaspussissa.

Edessämme oli tilanne "Nyhjää Tyhjästä".

Nyhjäistiin kaksi vanhaa pöytäliinaa, verhokankaiden jämiä,
pariton kengännauha, purkillinen kirppunappeja.

Tulos tässä: Nesessääri nro 1.

Lintu on kuistin verhoista jääneestä kankaasta leikattu.
Nimen kirjailin nelinkertaisella ompelulangalla etupistoin.
Pisteenä I:n päällä keikkuu kirppunappi
ja pussi suljetaan sillä parittomalla kengännauhalla.
Jätin vielä pussin pohjaan pöytäliinan hapsut somisteeksi,
hassun näköistä ja Rämäpää tykkää.


*******************************

Toinenkin pussi tarvitaan,
kauneustavaroita varten!

Nesessäärin nro 2 ompelin Koululaisen huoneen
verhokankaan jämistä.
Vuoritus vanhasta kahvitahraisesta pöytäliinasta.
Nimen surauttelin koneella hetken mielijohteesta!

"Siinä pussissa on oltava tasku huulirasvalle!"
Okei.

Ü

*************************

Fem dagar efter

Tämä ei takuulla ole ikäkysymys, sillä vanhaksi en kyllä ole tulossa,

mutta jostain syystä juhlista toipumiseen ei todellakaan yksi päivä riitä.
Ennemmin kolme. Tai viisi.

Ne päivät ovat onneksi juuri omiaan pienten höpsöjen käsitöiden tekemiseen.

Arvaa kuka on piilossa hiirulaislapasten takana?!
No Poikulihan siellä!


Neiti Rämäpää tilasi Marikki-lätsän ja sellaisen sai.
Tällaisen taidan tehdä myös aikuisten koossa!

Kirputetut kirjat

Enpä olisi uskonut tämän päivän koittavan.
Olen aina ollut sitä mieltä, että Kirjat eivät ole sellaista materiaa,
josta pitäisi - tai voisi - luopua.
Nehän on kuin ystäviä!

Nyt kuitenkin on mieleni vallannut nurkkien kaipuu.
Vaatiiko selittämistä?
No kun olohuone on niin täynnä hyllyä pianoa tuolia pöytää sohvaa,
ettei oikeastaan missään näy nurkkaa,
tai sitä kohtaa, jossa seinä kohtaa lattian.

Jostain on siis luovuttava ja kirjoista aloitettakoon.

Hyvästi, ystävät! Jatkukoon elämänne onnellisena,
löytäköön teidät joku onnellinen kirpputorikävijä
ja rakastakoon teitä niin kuin minä tein.

(Ja sentimentaalisuus on hyve, uskokaa vaan!)

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

SeaLife tuli tutuksi.
Harjunhelma suosittelee.

Herätys!

Johan tuli uinailtua!

Viime postauksesta on ehtinyt vierähtää jo melkein puolitoista vuotta,
mutta kummasti se tuntuu ihan lyhyeltä ajalta.

Olen saanut opiskelut päätökseen ja työskentelen nyt ammatissa, johon valmistuin. Huippua!

Osa-aikatyössä ihaninta on pitkät iltapäivä, jotka olen nyt pyhittänyt perheelle ja harrastamiselle. Koneella ei ole tullut istuskeltua ja käsityötkin jäivät pitkäksi aikaa.

Vaan nyt on kevättä ilmassa!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~


Eilen tehtiin Rämäpään ja Poikulin kanssa rattikelkkaretki läheiselle kalliolle,
jonne luonto on luonut mahtavat jäämuodostelmat.
Aurinko paistoi, havut tuoksuivat ja siellä kuului Kevät
pikkulintujen sirkutellessa ja veden tippuessa jääpuikoista.
Voimaannuttavaa! Herättävää!

Ü

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Puolitoista vuotta sitten, viime postauksen aikoihin siis,
keittiössä maalattiin lattiaa, listoitettiin, asennettiin kalusteita.

Nyt täällä kokkaillaan, lämmitetään, ruokaillaan, leikitään, riidellään, rakastetaan.






~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kädetkin ovat alkaneet kaivata taas pientä puuhaa ja pitkän tauon jälkeen sainkin nopeasti valmiiksi tämän pienen liivin.



Karhunvatukka-neulos oli uusi tuttavuus,
mutta tuli nopeasti tutuksi ja tykätyksi. Ihana pinta!

Ohje löytyy Dropsilta. Ü

Meijän keittiössä tänään

Lattia sai maalin päälleen.
Huomenna listat ja ensimmäiset kalusteet.
Ihanaa!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Kulunut viikko näytti tältä:

Alkava on vähän erinäköinen:

Tervetuloa Arki!

Ja kiitos talviaika,
minä ainakin tarvitsin sen tunnin aamuihini.